Joukkorahoitus rakentaa finanssialan murrosta?

Repo Median Joukkorahoitusraportin mukaan joukkorahoituksella kerättiin viime vuonna noin 51 miljoonaa euroa ja kumulatiivisesti joukkorahoituksella on kerätty jo 179 miljoonaa euroa pääomia kasvuyhtiöihin. Edellisenä vuonna suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat suomalaisiin yrityksiin 59 miljoonaa ja enkelisijoittajat 26 miljoonaa (Fiban, 2018). Ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2018 pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 53 miljoonaa euroa (FVCA, 2019i). Kokonaisuudessaan siis osakepohjaisen joukkorahoituksen merkitys suomalaisten kasvuyhtiöiden rahoittajana on erittäin merkittävä ja se on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä kasvuyhtiöiden rahoituskanava.

Tyypillisesti ammattimaisen pääomasijoittajan rahoituksen saaneiden yhtiöiden kannattavuus oli keskiarvoisesti negatiivinen, mutta ne kasvoivat keskimääräisesti jopa kuusi kertaa nopeammin kuin verrokkiyhtiöt (FVCA, 2019ii). Rahalla palkattiin lisää pätevää henkilökuntaa, jonka avulla yhtiöt pystyivät ajamaan vahvaa kasvua.

 

Springvestin ammattimaista valintaprosessia voidaan hyvin verrata pääomasijoittajien tai enkelisijoittajien tapaan valita lupaavimmat kasvuyhtiöt. Rahoitusta haetaan nimenomaan tyypillisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen, ja sillä on vahva työllistävä vaikutus.

 

Repo Median tutkimuksessa todettiin, että osakeantien arvostustaso on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Eri yhtiöiden arvostustasojen vertailu keskenään ei kuitenkaan ole ihan suoraviivaista, koska valuaatio on sidonnainen moniin eri tekijöihin. Siihen vaikuttaa mm. elinkaaren kehitysvaihe, toimiala, liiketoimintamalli, teknologiadistruption mahdollisuudet, kilpailuetu, globaalit skaalausmahdollisuudet, tiimin kompetenssit ja exit-potentiaali. Springvestin rahoituskierroksilla on usein ammattimaisia sijoittajia mukana ja Springvest tulee itsekin kohdeyhtiön omistajiksi. Tämän vuoksi tuotto-odotukset sijoituskohteiden valinnassa korostuvat.

 

Iso-Britanniassa joukkorahoitus on Euroopan suurinta. Vuonna 2017 osakepohjainen joukkorahoitus kasvoi 22 % saavuttaen 333 miljoonaa puntaa (Cambridge Centre for Alternative Finance, 2018). Joukkorahoituksen kasvun uskotaan jatkuvan ainakin vuoteen 2023 saakka. (Business Leader, 2019). Yrittäjistä suurempi osa näki joukkorahoituksen pankkilainaa toteuttamiskelpoisempana rahoitusstrategiana (20 % vs. 19 %) (ibid.)   Iso-Britanniassa tapahtuva kehitys voi hyvinkin ennakoida Suomen rahoitusalan murrosta tulevina vuosina.

Pörssisäätiön mukaan Suomessa on nyt noin 90 miljardia euroa rahaa pankkitileillä, jonka arvo inflaation vuoksi laskee joka ikinen päivä. Ainakin osa tästä rahasta olisi hyvä saada tuottavampaan työhön, kasvattamaan yrityksiä ja työllistämään suomalaisia.

 

 

Terhi Vapola

Toimitusjohtaja, KTT

Springvest Oy