Arvopaperin blogi: Globaalisti hajauttava nukkuu yönsä paremmin

Arvopaperin blogi: Globaalisti hajauttava nukkuu yönsä paremmin

Sijoitusmarkkinoiden hermoilu on palannut − 9 kuukauden tauon jälkeen.

Kotimaisia osakemarkkinoita kuvaava OMX Helsinki 25 -indeksi on laskenut tätä kirjoitettaessa reilut 11 % lokakuussa. Suomeen sijoittavat osakerahastot ovat laskeneet keskimäärin 10 % viimeisen kolmen kuukauden aikana. Morningstarin mukaan koko maailman osakemarkkinoille sijoittavat eurooppalaiset sijoitusrahastot ovat laskeneet vastaavassa ajassa -4,7 %. Globaalit korkosijoittajat1 ovat samassa ajassa jopa vaurastuneet +0,8 %.

Lue Petri Karhapään blogi Arvopaperi-lehden verkossa kokonaisuudessan.

Uskalla kasvaa -seminaari: Joukkorahoitus PK-yrityksen rahoitusvaihtoehtona

Uskalla kasvaa -seminaari: Joukkorahoitus PK-yrityksen rahoitusvaihtoehtona

PK-yrityksen arjessa rahoituksen kerääminen (=reisaaminen, eng. raise) on yksi tärkeimmistä, ja aikaa vievimmistä, osa-alueista. Alkuvaiheessa hyvin harva yritys tuottaa itse tarpeeksi riittävän kasvun rahoittamiseksi. Perinteisesti kasvuyritykset ovat hakeneet lisärahoitusta toimintaansa julkisilta toimijoilta (esim. Business Finlandin tuet), pankeilta tai rahoituslaitoksilta (lainat), myymällä laskujaan rahoitusyhtiöille tai tarjoamalla osuutta yrityksestä hallituspaikan kera yhdelle tai useammalle enkelisijoittajalle.

Pääomasijoittaminen lupaaviin kasvuyrityksiin on alkanut kiinnostaa myös pienempiä sijoittajia kasvavassa määrin. Aiemmin Suomessa tämä on ollut harvinaista, koska joukkorahoitustoimijoita alalla ei ole ollut. Nyt jo muutamat sijoitusyhtiöt tarjoavat Suomessa laajemmin mahdollisuutta sijoittaa listaamattomiin kasvuyhtiöihin.

Kasvuyhtiöille joukkorahoitus tuo monia etuja perinteisiin rahoitusmuotoihin verrattuna. Se on ensinnäkin suhteellisen helppoa ja nopeaa. Lisäksi joukkorahoitus on passiivinen rahoitusmuoto, jolloin yhtiön toimintavalta säilyy yrityksellä itsellään. Huono puoli luonnollisesti on esimerkiksi enkelisijoittajan osaamisen ja verkostojen puuttuminen.

Hallituspartnerit Helsinki ry järjesti syyskuussa Uskalla kasvaa -seminaarin Helsingin Pörssitalossa. Tapahtuma tarjosi PK-yritysten päättäjille oivalluksia menestykseen, apuja johdon kehittymiseen ja paikan verkostoitumiseen. Puhujina tapahtumassa olivat mm. Nokian Risto Siilasmaa, Hanna Karppi Skanskalta, Vincitin Johanna Pystynen, Antti Laakso ja Tommi Leinonen Nordealta, Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta sekä Springvestin oma Terhi Vapola.

Katso ja kuuntele alla olevalta videolta, kun Peter Nyman haastattelee Terhiä aiheesta Joukkorahoitus PK-yrityksen rahoitusvaihtoehtona. (Videon kesto alle kaksi minuuttia.)

Jos olet kiinnostunut joukkorahoituksesta yhtenä rahoitusvaihtoehtona yrityksellesi, lue lisää verkkosivuiltamme.

Peter Nyman haastatteli Hallituspartnerit Helsingin tapahtumassa myös Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa Risto Siilasmaata. Aiheena oli, mikä on PK-yrityksen kaikkein keskeisin kilpailukyvyn tekijä. He keskustelivat myös hallituksen roolista ja hyödystä PK-yrityksen toiminnassa. Kuuntele alla olevalta videolta Siilasmaan ajatukset aiheista. Lisäksi tämän videon alussa pääset kurkistamaan Uskalla kasvaa -tapahtuman tunnelmiin. (Videon kesto hiukan päälle neljä minuuttia.)

Riippumaton sijoitusneuvoja on asiakkaan sijoitusvalmentaja

Riippumaton sijoitusneuvoja on asiakkaan sijoitusvalmentaja

 

Tuntuuko joskus siltä, että heti kun sijoitit loistavaan sijoituskohteeseen, saamasi tuotot olivat huonompia kuin muissa sijoituksissa? Tai tuntuuko joskus siltä, että muuten loistavan salkun meni pilaamaan yksi (iso) sijoitus? Entä harmittaako, kun piti mennä ostamaan juuri, kun sijoituskohde oli huipussa? Tai menitkö myymään juuri, kun kurssi oli pohjilla?    

 

Onko vastaus muutamaan kysymykseen Kyllä? Ei se mitään, et ole todellakaan yksin. Matias Möttölä Morningstarilta kirjoittaa, että eurooppalaisten sijoitusrahastojen sijoittajien tuotot ovat vuositasolla olleet keskimäärin 0,34 %-yksikköä alhaisempia kuin vastaavan sijoitusrahaston raportoidut tuotot. Alituotto korostuu, jos sijoitusrahaston kurssiheilunta on suurempaa. Luku “0,34 %” tarkoittaa, että keskimäärin rahastosijoittajat ostavat “kalliilla ja myyvät halvalla”. Tarkoitus oli alunperin todennäköisesti toimia päinvastoin.

 

Huono sijoituskäyttäytyminen on luonnollista meille ihmisille. Meidät on kovakoodattu viimeisen 100 000 vuoden aikana toimimaan juuri näin. Ihmisen sijoittajahistoria on vielä lyhyt. Ohessa muutamia ratkaistavia haasteitamme:

 

  • Tarinaharha
  • Vahvistusharha
  • Viimeaikaisuusharha
  • Riskin karttaminen
  • Kontrolli-illuusio
  • Yliluottamus omiin kykyihin   

 

Muistamme hyvän tarinan paremmin kuin huonon tarinan. Ennen kirjoitustaitoa perimätieto siirtyi seuraavalle polvelle tarinan muodossa. Hyvän tarinan ja hyvän sijoituskohteen korrelaatio on kuitenkin todennäköisesti nolla. Olemme myös keskinkertaisia vaihtamaan omia vakiintuneita (vaikkapa hyvän tarinan kautta syntyneitä) käsityksiämme. Aivomme jopa rekisteröivät nykyistä käsitystämme tukevia kirjoituksia helpommin! Sijoitusteollisuus on kunnostautunut rakentamaan sijoitustarinoita asiakkailleen viimeaikaisten menestysten päälle. Tämä voi johtua siiitä, että ylipainotamme viimeaikaisia tapahtumia kauempana tapahtuneiden ilmiöiden kustannuksella. Esimerkiksi strukturoidut sijoitustuotteet rakennetaan tyypillisesti lähihistoriassa hyvin tuottaneiden sijoituskohteiden päälle.

 

Ihmisen pitkästä historiasta periytyy myös meidän kehittynyt kykymme nähdä riskejä kaikkialla - silloinkin kun ne ovat erittäin epätodennäköisiä. Nobel-palkittu psykologi Daniel Kahneman puhuu toistuvasti ihmisen ominaisuudesta sekoittaa todennäköisyys mahdollisuuteen - jos jokin on mahdollista, se on todennäköistä. Sijoituspalveluala on käyttänyt tätäkin ilmiötä oman edun tavoitteluun asiakkaan oman edun kustannuksella. Oikeastaan ajankohdasta riippumatta asiakkaat kaipaavat sijoitusratkaisuja, jotka suojaavat heitä laskumarkkinalta. Ja niitähän on tarjolla! Alalla unohdetaan kuitenkin mainita, että suojauksella on kustannus ja varsinkin vaihtoehtoiskustannus. Mitä jos markkina ei laskekaan?

 

Riippumaton sijoitusneuvoja tuo asiakkaan käyttöön työkaluja, joilla asiakas pystyy paremmin hallitsemaan omaa “ihmismäisyyttään”. Riippumaton sijoitusneuvoja tuo esille asiakkaan päätöksen kustannukset, vaikkapa salkun suojaamisen kustannukset. Riippumaton sijoitusneuvoja antaa tarinoiden asemesta faktoja, talouslukuja ja todennäköisyyksiä. Riippumaton sijoitusneuvoja antaa asiakkaalleen kuvan pitkästä historiasta viimeaikaisten tapahtumien merkityksen pienentämiseksi. Riippumaton sijotusneuvoja ei suosittele sijoituksia viimeaikaisen kehityksen perusteella. Sijoituksen tuotto-odotus on tärkeämpää kuin viimeaikainen tuotto. Kun laskumarkkinassa asiakas haluaa myydä osakkeita, riippumaton sijoitusneuvoja on paikalla muistuttamassa asiakkaan sijoitussuunnitelmasta ja salkun kasvaneesta tuotto-odotuksesta. Tämän asiakas sisäistää paremmin, kun näistä riskeistä puhutaan nousumarkkinan aikana.   

 

Sijoitusmenestystä!

 

PS. Springvest Oy varainhoito tarjoaa laissa tarkoitettua riippumatonta sijoitusneuvontaa  

Kuva Petri Karhapää vanha arvopaperiin (1).jpg

Petri Karhapää

Varainhoidon johtaja

Springvest Oy Varainhoito

Arvopaperin blogi: Onko joukkorahoitus kanava lupaavimpiin kasvuyhtiöihin?

Sijoittaminen kasvuyhtiöihin on noussut otsikoihin tiuhaan tahtiin. Eikä ihme, sillä kasvuyhtiöitä pidetään yhtenä parhaista sijoituskohteista, kun hakee korkeaa tuottoa.

Terhi Vapola kirjoittaa Arvopaperin blogissa 18.6.2018:

Springvest Oy:n juuri julkistetun sijoittajatutkimuksen mukaan osakesäästäjistä jopa 57 % on kiinnostunut sijoittamisesta kasvuyhtiöihin.  Erityisen kiinnostuneita listaamattomista kasvuyhtiöistä ovat alle 50-vuotiaat osakesäästäjät (73 %).

Luvut ovat hämmästyttävän korkeita, kun ajattelee, että kasvuyhtiöihin sijoittaminen on ollut mahdollista laajalle joukolle vasta muutaman vuoden. Joukkorahoitus on syntynyt työkaluksi, joka on tehnyt sijoittamisesta helppoa.

Sen sijaan, että sijoituksen tekee yksi tai kaksi suursijoittajaa, Springvest tarjoaa mahdollisuutta isommalle joukolle sijoittajia – sadoille ihmisille – osallistua lupaavien kasvuyhtiöiden osakeantiin.

Joukkorahoituksessa siis iso joukko ihmisiä sijoittaa samaan aikaan valmiiksi analysoidun ja valitun kasvuyhtiön osakeantiin.

Joukkorahoitus ja positiivinen kierre

Springvest saa ison määrän yhteydenottoja kasvuyhtiöiltä ja valitsee oman näkemyksensä mukaan vain kaikkein lupaavimmat kasvuyhtiöt rahoituskierroksille.

Tarkoituksemme on nimenomaan karsia jyvät akanoista ammattitaitoisella valintaprosessilla. Koska olemme onnistuneet kaikissa tekemissämme rahoituskierroksissa, yhä paremmat ja paremmat yhtiöt hakeutuvat meidän kohdeyhtiöiksemme. Ja niiden osakeannit kiinnostavat sijoittajia. Positiivinen kierre ruokkii itseään.

Teettämämme sijoittajatutkimus vahvistaa, että joukkorahoitus on syntynyt tarpeeseen ja tullut jäädäkseen. Kasvuyhtiösijoittaminen kiinnostaa yhä useampia sijoittajia.

Mutta mitä hyötyä kasvuyritykselle on joukkorahoituksesta? Joukkorahoituksella yritys voi saada tarvitsemansa kasvurahoituksen nopeasti, joustavasti ja tehokkaasti. Kun Springvest etsii sijoittajat, yrityksen johto voi keskittyä oman liiketoimintansa kasvattamiseen.

Tuotto, tuotto ja tuotto

Sijoittajatutkimus vahvistaa myös sijoittajan perustelut kasvuyhtiön valinnalle. Tuotto on luonnollisesti tärkein, mutta ei ainoa syy sijoittaa.

Sijoittaja voi valita kiinnostavia toimialoja tai yhtiöitä, jotka tekevät itselle merkityksellisiä asioita puhtaamman ympäristön, paremman terveyden tai huipputeknologian kehittämisen hyväksi. Lisäksi vastuullisuus ja eettisyys ovat 39 prosentille sijoittajista kasvuyhtiöissä tärkeitä valintaperusteita (pörssiyhtiöissä 12 %).

Hyvin usealla sijoittajalla nousee esille halu tukea yrittäjyyttä ja yrittäjiä. Mahdollisesti oma yrittäjätausta vaikuttaa intoon auttaa seuraavaa sukupolvea eteenpäin. Ja monet haluavat olla mukana viemässä Suomea maailmankartalle.

Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen tekijä, joka on vaikuttanut sijoittamisaikeiden kaatumiseen, on tiedon tason niukkuus. Jopa 31 % ilmoittaa riittävän tiedon puutteen suurimmaksi esteeksi sijoittaa. Ehkä hieman yllättäen vain 15 % ilmoitti syyksi riskin.

Kasvuyhtiöihin sijoittaminen on luonnollisesti riskipitoista, koska hinnan arviointi perustuu pääasiassa tulevaisuuden ennusteisiin ja odotuksiin. Suurempi riski liittyy erittäin suureen tuottopotentiaaliin, mahdollisuuteen olla rakentamassa yrityksen menestystarinaa.

Siksi sijoittaminen kasvuyhtiöihin kiehtoo.

 

Terhi Vapola, toimitusjohtaja, osakas

Springvest Oy

Lue lisää

terhi korituoli kaukaa väri.jpg
Arvopaperin blogi: Mullistaako riippumaton sijoitusneuvonta alan?

Arvopaperin blogi: Mullistaako riippumaton sijoitusneuvonta alan?

Lehtien räväkät otsikot kaltoin kohdelluista yksityisasiakkaista jäävät unholaan, mikäli tammikuussa voimaan tullut Mifid2-direktiivi toimii, kuten lainsäätäjät ovat toivoneet. Yksi direktiivin sijoittajan suojaa parantavista toimenpiteistä liittyy riippumattomaan sijoitusneuvontaan.

 

Jokaisen sijoitusneuvojan tulee kertoa asiakkaalle, tarjoaako hänen edustamansa taho riippumatonta vaiko ei-riippumatonta sijoitusneuvontaa. Riippumaton sijoitusneuvoja saa ottaa vastaan rahallisia tai ei-rahallisia palkkioita vain omalta asiakkaalta. Ei-riippumaton sijoitusneuvoja saa ottaa vastaan palkkioita tietyin edellytyksin myös muilta toimijoilta, esimerkiksi saman finanssikonsernin rahastoyhtiöltä.

 

Mikäli joku taho maksaisi riippumattomalle sijoitusneuvojalle tietyn sijoitustuotteen suosittelemisesta, tämä suoritus pitää lain mukaan ja ilman poikkeuksia jakaa lyhentämättömänä asiakkaille. Mifid2-direktiivissä on siis paljon hyvää.

 

Riippumaton vai ei-riippumaton sijoitusneuvonta?

 

Ihan uusi keksintö tämä riippumaton sijoitusneuvonta ei ole. Amerikkalaiset ystävämme ovat keksineet riippumattoman sijoitusneuvonnan jo vuonna 1940, kun U.S. Investment Advisers Act of 1940 sai lainvoiman. Yksi lain kantava vaatimus on, että sijoitusneuvoja on asiakkaan “uskottu henkilö” (latinaksi fiduciarius, “pitää turvassa”).

 

Vaatimus on käytännössä ankara, koska tällainen sijoitusneuvonta vaatii lojaalisuutta ja huolenpitoa asiakkaan suuntaan. Vaatimuksesta johtuen useat sikäläiset pankit ovat päätyneet toimimaan toisen lain mukaan, jossa vähempikin riittää.

 

Mifid2-direktiivissä on elementtejä molemmista yhdysvaltalaisia sijoitusneuvojia ohjaavista säädöksistä, mutta direktiivi ei yllä asiakkaan parasta intressiä edellyttävän vuoden 1940 lain tasolle.

 

Suomessa suosittelen varainhoidosta kiinnostuneita henkilöitä kysymään sijoituspalvelun tarjoajalta, tarjoaako hän riippumatonta vaiko ei-riippumatonta sijoitusneuvontaa. Jos vastaus on riippumaton sijoitusneuvonta, edellytykset hyvälle ja tuottavalle yhteistyölle ovat olemassa.

 

Springvest varainhoidossa haluamme viedä riippumattoman sijoitusneuvonnan Suomessa askelta pidemmälle – toimia lojaalisti asiakasta kohtaan ja aina asiakkaan parhaan intressin mukaisesti.

 

Sijoitusmenestystä!

 

Petri Karhapää

varainhoidon johtaja

Springvest Oy varainhoito

Kuva Petri Karhapää vanha arvopaperiin.jpg

Arvopaperin blogi: Miten sijoittaa kasvuyhtiöihin?

 

Usein kysytään, että millä tavalla kasvuyhtiöihin voi sijoittaa. Sijoittajilta ei siis puutu rohkeutta, vaan tietoa.

 

Me Springvestissä teimme kasvuyhtiöihin sijoittamisesta tutkimuksen Aalto yliopiston kanssa ja tulokset yllättivät myönteisesti. Kaiken kaikkiaan 57 % osakesäästäjistä on kiinnostunut kasvuyhtiösijoittamisesta ja alle 50-vuotiaista jopa 73 prosenttia! Osa on jo sijoittanut kasvuyhtiöihin. Ja niillä, jotka eivät ole sijoittaneet, suurin este on tiedon puute kasvuyhtiöihin sijoittamisesta. 

 

Miten sitten voi sijoittaa kasvuyhtiöihin? Yleisin tapa on tehdä kuten enkelisijoittaja – etsiä sopivaa, rahoitusta tarvitsevaa yritystä lähipiiristään ja tehdä itse kattava selvitys (due diligence) yrityksestä ennen osakkeiden ostoa. On myös tavallista, että avainsijoittaja hakee joukon muita sijoittajia jakamaan kokonaissijoitusmäärää.

 

Springvest toimii tällaisten enkelisijoittajien ja isojen pääomasijoittajien välimaastossa. Teemme sijoittamisen helpoksi, koska analysoimme joka vuosi valtavan määrän yhtiöitä, joista kaikkein lupaavimmat valikoituvat kohdeyhtiöiksi, joita tarjoamme sijoittajille. Rahoituskierroksia järjestetään vain 6–8 vuodessa. Springvestin vahvassa intressissä on valita kasvuyhtiöitä, joiden menestymisen mahdollisuuksiin uskomme, sillä tulemme jokaisen kierroksen kautta myös itse kohdeyhtiön omistajaksi.

 

Mitä joukkorahoitus tarkoittaa?

 

Yritysmaailmassa joukkorahoitus on työkalu lainapohjaisille ja osakepohjaisille toimijoille. Springvest tarjoaa nimenomaan kohdeyhtiöiden osakkeita sijoittajille rahoituskierroksillaan.

 

Sen sijaan että sijoituksen tekee yksi tai kaksi suursijoittajaa, tarjoamme mahdollisuutta isommalle joukolle sijoittajia – sadoille ihmisille – osallistua lupaavien kasvuyhtiöiden osakeantiin.

 

Joukkorahoituksessa siis iso joukko ihmisiä sijoittaa samaan aikaan valmiiksi analysoidun ja valitun kasvuyhtiön osakeantiin.

 

 

Joukkorahoituksen buumi menossa

 

Joukkorahoitus on kasvattanut suosiotaan listaamattomien kasvuyritysten osakeanneissa. Se onkin oivallinen tapa sekä yritykselle kerätä pääomaa että sijoittajalle ottaa sopivassa määrin sellaista riskiä, jossa on todella suuri tuottopotentiaali. Voidaan puhua joukkorahoituksen buumista.

 

Buumi johtuu positiivisesta kierteestä. Entistä mielenkiintoisempia kohdeyhtiöitä tarjotaan nykyään isomman joukon sijoituskohteeksi. Mitä nopeammin ja helpommin kohdeyhtiöt saavat rahoituksen kasaan joukkorahoituksella, sitä mielenkiintoisempia ja lupaavampia uusia yhtiöitä hakeutuu joukkorahoituksen pariin. Ja sitä enemmän sijoittajat haluavat mukaan yritysten kasvutarinoihin. Tämä positiivinen kierre antaa sijoittajalle uudenlaisen mahdollisuuden olla osa näitä kasvutarinoita.

 

 

Korkeat tuottomahdollisuudet, suurempi riski

 

Kaiken kaikkiaan kasvuyhtiöportfolioon sijoittamisessa on kiistämättä erittäin suuri tuottopotentiaali. Suuri osa ammattimaisista pääoma- ja enkelisijoittajista uskoo, että tänä päivänä parhaat tuottomahdollisuudet ovat nimenomaan startup- ja kasvuyhtiöissä.

 

Kasvuyhtiöihin sijoittaminen on riskipitoista, koska hinnan arviointi perustuu pääasiassa tulevaisuuden ennusteisiin ja odotuksiin. Erittäin suureen tuottopotentiaaliin liittyy myös suurempi riski.

 

Springvest korostaa kattavassa sijoitusmuistiossaan ja sijoitusneuvonnassaan, että sijoituksia kannattaa hajauttaa ja että kasvuyhtiösijoittamiseen liittyy erittäin korkeita riskejä. Sijoitus on mahdollista menettää osittain tai kokonaan. Siksi on suositeltavaa hajauttaa sijoitusportfoliossa useisiin kasvuyhtiöihin ja lisäksi pitää pääosan sijoitusvarallisuudesta listaamattomia yhtiöitä pienempiriskisissä sijoituskohteissa.

 

Springvest tarjoaa ainutlaatuisia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia investoida ja hajauttaa sijoituksia kasvuyhtiöihin. Sijoita sinäkin kasvuun!

 

 

Terhi Vapola

Toimitusjohtaja, kauppatieteiden tohtori

Springvest Oy

terhi näyttökuvasta käsi.png

Talouselämän blogi: Mikä kasvuyhtiöihin sijoittamisessa kiehtoo?

Tuoton lisäksi kasvuyhtiösijoittamisessa motivoi vastuullisuus, jännitys ja suomalaisten yhtiöiden tukeminen. Sijoituskohteen valintaan vaikuttaa enemmän (kuin pörssiyhtiöihin sijoittavilla) yhtiön toimiala ja yrityksen avainhenkilöt.

Yli puolet osakesäästäjistä on kiinnostunut sijoittamisesta myös listaamattomiin yhtiöihin, mutta monet haluaisivat tietää asiasta enemmän.

Lue lisää Talouselämän blogista, jonka on kirjoittanut toimitusjohtajamme Terhi Vapola.

Näyttökuva 2018-05-17 kello 10.10.33.png