Ai­vo­säh­kö­käy­räs­tä voi saada pikatietoa teho-osastolla ou­lu­lais­yri­tyk­sen ohjelmistolla – "Markkina on kon­ser­va­tii­vi­nen ja sairaaloiden ostoprosessit hitaita"

Cerenionin perustajiin kuuluvat Timo Koskela (vas.) ja Jukka Kortelainen esittelevät yrityksen ohjelmiston käyttöä aivosähkökäyrän tulkinnassa. Mittalaite päässään on ohjelmistokehittäjä Erika Niemelä. Analyysin tiedot piirtyvät tabletin ruudulle. Yksi numero kertoo, onko aivosähkökäyrä kunnossa. KUVA: Matti Räty

Cerenionin perustajiin kuuluvat Timo Koskela (vas.) ja Jukka Kortelainen esittelevät yrityksen ohjelmiston käyttöä aivosähkökäyrän tulkinnassa. Mittalaite päässään on ohjelmistokehittäjä Erika Niemelä. Analyysin tiedot piirtyvät tabletin ruudulle. Yksi numero kertoo, onko aivosähkökäyrä kunnossa. KUVA: Matti Räty

 

OULU 23.8.2019 8:16 PASI KLEMETTILÄ

Cerenion Oy:n ohjelmisto helpottaa aivosähkökäyrien tulkintaa.

Oululainen lääketieteen ohjelmistoalan startup-yritys Cerenion Oy hakee parhaillaan lisää rahoitusta sijoitustalo Springvestin rahoituskierroksella.

– Uudella rahoituskierroksella haetaan myynnin käynnistämistä Euroopassa ja ohjelmistotuotteen integroimista eri valmistajien tuotteisiin. Rahoituksen avulla on tarkoitus valmistella myös siirtymistä USA:n markkinoille, kertoo toimitusjohtaja Timo Koskela.

Cerenionin ohjelmiston avulla saadaan sairaalan teho-osastolla EEG-mittausdata eli aivosähkökäyrä helposti tulkittavaan muotoon. Ohjelmisto hyödyntää koneoppimista ja tekoälyä.

Lääkintälaiteohjelmiston ansiosta tehohoitolääkäri saa tietoa potilaan aivojen tilasta jo viiden minuutin mittauksen jälkeen ja pystyy heti reagoimaan potilaan hoidollisiin tarpeisiin.

Teknologia alettiin kehittää Oulun yliopistossa. Ideaa on testattu hoitotyössä Oysissa osana kaksivuotista Tekes-hanketta vuosina 2015–2017. Cerenion Oy on perustettu toukokuussa 2017 jatkamaan teknologian kaupallistamista.

Cerenion on saanut rahoitusta riskisijoittajilta, EU:lta ja Tekesiltä. Sillä on viety tuotekehitystä eteenpäin.

Ohjelmistolle on tavoitteena saada piakkoin CE-merkintä. Sen jälkeen ensimmäisenä laitevalmistajana oululainen Bittium yhdistää sen omaan EEG-mittausalustaansa ja tuo sen markkinoille.

Cerenionilla on 12 eri patenttihakemusta vireillä, ja ne kuuluvat kolmeen eri perheeseen.

– Seuraavan vuoden sisään odotamme vähintään kolmea patenttia, Koskela sanoo.

Kun yhtiöllä on nippu patenttihakemuksia ja markkinoita on, tuotteella luulisi olevan heti maailmanmarkkinat auki.

– Markkina on konservatiivinen ja sairaaloiden ostoprosessit hitaita. Tarvitaan vielä jalkatyötä, että lääkärit tietävät tämmöisen olevan olemassa, Koskela sanoo.

Toistaiseksi myyntituloja ei ole yrityksellä ollut teknologiaan liittyen. Cerenionilla on tavoitteena, että liikevaihto olisi 25 miljoonaa euroa viiden vuoden kuluttua. Tällöin yhteistyösopimuksia olisi vähintään yhden suuren potilasmonitorivalmistajan kanssa.

Potilasmonitorit ovat laitteita, joilla voidaan mitata potilaasta kymmeniä eri asioita kehon toiminnasta.

– Ensimmäisinä vuosina kasvu tulee EEG-mittalaitteita valmistavien kumppaneiden kanssa tapahtuvan myynnin kautta. Myöhemmin päästään isompiin piireihin potilasmonitorivalmistajien mukaan, Koskela kaavailee.

– Maailmassa on noin 20 000 teho-osastoa. Meidän tavoitteenamme on saada ainakin valtaosaan niistä meidän ohjelmisto käyttöön.

Cerenion tekee yhteistyötä laitevalmistajien kanssa ja kasvua haetaan niiden kanssa.

– Kyllä me pyrimme kasvamaan kansainvälisesti. Meillä on mukana pääomasijoittajia. Jossakin vaiheessa tulee vastaan se tilanne, että he haluavat sijoitukselleen tuoton. 3–6 vuoden päästä tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia on. Onko se pörssilistautuminen vai yrityksen myynti ja fuusioiminen johonkin isompaan yritykseen?

Yrityksessä on nykyään kahdeksan työntekijää, viisi Oulussa ja kolme Vantaalla.

Henkilöstömäärää on tarkoitus kasvattaa etenkin markkinointiin ja liiketoiminnan kehityspuolelle.

– Myynnin käynnistyminen säätelee henkilöstön kasvua. Sopivia osaajia löytynee sekä Oulusta että pääkaupunkiseudulta.

Tehohoidon potilaille tarkempi hoito

Monissa tehohoitoyksiköissä aivosähkökäyriä mitataan Timo Koskelanmukaan siten, että mittaustaito tuodaan muualta teho-osastolle, koska siellä ei ole siihen osaamista.

Suomessa paikalle tulee kliinisen neurofysiologian osastolta sairaanhoitaja, joka asentaa potilaalle "myssyn" päähän mittauksia varten 20–30 minuutin ajaksi.

Kliinisen neurofysiologian lääkäri antaa mittausten perusteella lausunnon. Sen perusteella tehohoitolääkäri säätää potilaan hoitoa.

– Tämä on hirveän hidas, kallis ja työläs operaatio. Ja näitä eksperttejä ei ole kaikissa sairaaloissa saatavilla, Koskela sanoo.

Jos teho-osastolla on mittalaitteissa Cerenionin ohjelmisto, teho-osaston hoitaja voi Koskelan mukaan muutamassa minuutissa saada itse mittauksen käyntiin.

Vaikka tehohoitolääkäri ei osaisi analysoida mittaustietoa, hän saa tekoälyn avulla ohjelmistolta 0–100 välillä olevalla luvulla arvion siitä, onko aivotoiminta normaalia vai ei. Yli 80:n oleva luku kertoo normaalista aivotoiminnasta. Jos lukema laskee, on tarpeen vaivata neurofysiologia.

– Saadaan nopeampi reagointi ongelmiin ja tarkempi hoito. Potilaan hoidon laatu ja selviytyminen tehohoidosta paranevat.

 

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/aivosahkokayrasta-voi-saada-pikatietoa-teho-osastolla-oululaisyrityksen-ohjelmistolla-markkina-on-konservatiivinen-ja-sairaaloiden-ostoprosessit-hitaita/825568/