Puheenvuoro: Kasvusijoitukset kuuluvat myös eläkeyhtiöille, eikä riskin tarvitse olla kohtuuton
Suomen talous on polkenut paikoillaan pitkään. Käänne on mahdollinen ilman lisäpääomaa, jos esimerkiksi eläkeyhtiöiden sijoitusvarat ohjataan tuottavampiin kohteisiin, kirjoittaa Springvestin kasvusijoitusasiantuntija Mikko Kiuttu-Cerell.
Eläkeyhtiöiden 272 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta arviolta vain noin prosentti suuntautuu suomalaisiin kasvuyhtiöihin suorina sijoituksina. Samalla listatut osakkeet ovat selvässä ylipainossa, vaikka juuri kasvusijoitukset ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet paremmin kuin pörssisijoitukset.
Uskon, että pienikin muutos saisi aikaan valtavan paljon.
Jo yhden prosenttiyksikön lisäys tarkoittaisi 2,72 miljardin euron lisärahoitusta kasvuyrityksille, siis mahdollisuuksia satoihin uusiin työpaikkoihin ja useiden mullistavien teknologioiden kaupallistamiseen.
Toimiva vertailukohta löytyy Ruotsista, jossa eläkesijoittajat ovat lisänneet listaamattomien yhtiöiden painoa systemaattisesti ja tuottoisin tuloksin.
Riskejä hallittaisiin jatkossakin hajauttamalla
Eläkeyhtiöiden perustehtävä on tuottaa ja turvata eläkkeet. Siksi niiden sijoitussalkun riskipitoisuudesta on syytä käydä keskustelua, kuten viime aikoina on käyty esimerkiksi Helsingin Sanomissa professori Niku Määttäsen puheenvuoron tiimoilta.
Koko sijoituspotin mittakaavassa yhden prosenttiyksikön lisäys kasvusijoituksiin ei kuitenkaan vaikuta eläketurvaan juurikaan, vaikka osa riskeistä toteutuisikin.
Ruotsissakin listaamattomien osakkeiden painoa on onnistuttu kasvattamaan tuottoisasti ilman, että eläketurva on heikentynyt. Oikeastaan on käynyt päinvastoin: verotulot ja työpaikat ovat lisääntyneet, ja yhtiöiden irtautumisista on saatu kotimaahan tuottoja, jolloin työeläkemaksujen kiristämiselle ei ole ollut tarvetta.
Ruotsissa toimii myös sijoitustilipohjainen malli, jossa pieni osa eläkemaksuista ohjataan pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Suomessa vastaavana välineenä voisi toimia osakesäästötili, jonka laajentamisen puolesta on puhunut myös esimerkiksi Fibanin toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen Kauppalehdessä.
Kotimainen omistus hyödyttää myös eläkkeensaajia
Eläkejärjestelmä on parhaillaan liikkumassa tuottohakuisempaan suuntaan, ja suunniteltu eläkeuudistus lisää eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusvapautta entisestään.
Vakavaraisina toimijoina näillä yhtiöillä on mielestäni myös hyvät mahdollisuudet ottaa hallittua kasvuriskiä. Esimerkiksi Elo ja Varma ovatkin jo ilmoittaneet kasvattavansa sijoituksiaan suomalaisiin kasvuyhtiöihin.
“Koko sijoituspotin mittakaavassa yhden prosenttiyksikön lisäys kasvusijoituksiin ei kuitenkaan vaikuta eläketurvaan juurikaan, vaikka osa riskeistä toteutuisikin.”
Eläkesijoitusvarojen uudelleenallokointi vaatii nyt rohkeutta sekä eläkeyhtiöiltä että poliittisilta päättäjiltä.
Suorien kasvusijoitusten kynnystä kannattaa myös madaltaa. Tarvitsemme esimerkiksi selkeitä toimintamalleja siihen, miten instituutiot voivat osallistua kasvukierroksiin hallitusti ja niin, että yksittäisen sijoittajan riski pienenee.
Tällaisiakin on jo luotu. ReOrbitin kesäkuun 2025 rahoituskierroksella Springvest toi saman pöydän ääreen useita institutionaalisia sijoittajia, joiden joukossa myös Varma ja Elo olivat.
Päätösvalta on nyt meillä: tyydymmekö uskomaan, että Suomi on pääomaköyhä maa, vai allokoimmeko pääomaa uudelleen uusien miljardiyhtiöiden kasvattamiseksi?
Mikko Kiuttu-Cerell
Growth Director, Springvest
Seuraa Mikkoa LinkedInissä